Kangaskassin hiilijalanjälkilaskuri

Tämä laskuri kertoo, kuinka monta käyttökertaa kangaskassi tarvitsee, jotta sen ilmastovaikutus käyttökertaa kohden laskee kertakäyttöisen muovikassin tasolle. Tulokset perustuvat kahteen julkaistuun, viranomaisten teettämään elinkaaritutkimukseen — eivät omiin mittauksiimme.

Vertaa kangaskassin arvioituja käyttökertoja kahden julkaistun elinkaaritutkimuksen kynnysarvoihin. Laskuri ei laske tuotekohtaista CO₂e-arvoa.

Tulos on mallipohjainen arvio, joka perustuu julkaistuihin tutkimuksiin. Se ei ole tuotekohtainen mittaus. Lue rajoitukset.

1 · Kassin materiaali



2 · Arvioidut käyttökerrat


Käyttökertojen määrä vaikuttaa tulokseen eniten. Esim. kassi, jota käytetään 2 kertaa viikossa vuoden ajan ≈ 100 käyttökertaa.

3 · Vertailukohta



Tulos: tavallinen puuvillakassi, 100 käyttökertaa

Laskuri ei laske kassin omaa hiilijalanjälkeä, vaan vertaa arvioituja käyttökertoja tutkimuksissa julkaistuihin kynnysarvoihin.

Tanskan ympäristöviraston LCA (2018)

Ilmastovaikutuksen kynnysarvo: 52 käyttökertaa, jotta tavallisen puuvillakassin vaikutus käyttökertaa kohden laskee vertailukassin tasolle.

0kynnys: 52300

Arviosi 100 käyttökertaa ylittää kynnysarvon 52. Tämän tutkimuksen mukaan ilmastovaikutus käyttökertaa kohden on silloin pienempi kuin vertailukassilla.

Vertailukassi: LDPE-muovikassi, joka käytetään uudelleen roskapussina. Rajaus: cradle-to-grave, Tanska/EU 2017. Lähde: Miljøstyrelsen, Environmental Project no. 1985 (2018), taulukko IV, ilmastovaikutus-sarake.

Ison-Britannian ympäristöviraston LCA (2011)

Ilmastovaikutuksen kynnysarvo: 173 käyttökertaa.

0kynnys: 173300

Arviosi 100 käyttökertaa alittaa kynnysarvon 173. Tämän tutkimuksen mukaan ilmastovaikutus käyttökertaa kohden on silloin edelleen suurempi kuin vertailukassilla.

Vertailukassi: kertakäyttöinen HDPE-muovikassi, josta 40,3 % käytetään uudelleen roskapussina (tutkimuksen perusskenaario). Rajaus: cradle-to-grave, Iso-Britannia 2006/07. Lähde: UK Environment Agency, raportti SC030148 (2011), Executive summary -taulukko ”The amount of primary use required to take reusable bags below the global warming potential of HDPE bags”.

Miksi tutkimusten kynnysarvot eroavat? Tutkimuksilla on eri vertailukassi, eri toiminnallinen yksikkö, eri maantieteellinen alue ja eri ajankohta. Kumpikin luku on oikein omassa kehyksessään — siksi näytämme ne erikseen emmekä yhdistä niitä keskiarvoksi. Lue lisää laskentamallista.

Rehellinen huomio: vähäisillä käyttökerroilla kangaskassin ilmastovaikutus käyttökertaa kohden voi olla suurempi kuin kertakäyttöisen muovikassin. Kangaskassin hyöty syntyy vasta pitkäaikaisessa käytössä.

Tutustu kangaskasseihin ja pyydä tarjous

Laskurin tiedot päivitetty: 30.7.2026 · Ylläpitäjä: Dispak OÜ (virolainen yhtiö)

Laskuri vaatii JavaScriptin. Voit silti lukea alta kynnysarvot, laskentamallin, lähteet ja rajoitukset — kaikki olennainen sisältö on tällä sivulla ilman laskuriakin.


Mistä kangaskassin hiilijalanjälki muodostuu?

Kangaskassin ilmastovaikutus syntyy pääosin materiaalin tuotannosta ja kassin valmistuksesta. Puuvillan viljely ja kankaan valmistus ovat energiaintensiivisiä, joten yhden kangaskassin valmistus aiheuttaa moninkertaisesti suuremmat päästöt kuin yhden ohuen muovikassin. Ratkaiseva tekijä on käyttökertojen määrä: mitä useammin samaa kassia käytetään, sitä pienemmäksi vaikutus käyttökertaa kohden laskee. Myös kassin paino, valmistusmaa ja kuljetus vaikuttavat tulokseen.

Näin käytät laskuria

  1. Valitse kassin materiaali.
  2. Arvioi, kuinka monta kertaa yhtä kassia käytetään.
  3. Valitse vertailukohta (LDPE- tai HDPE-muovikassi).
  4. Laskuri näyttää molempien tutkimusten kynnysarvot ja sen, ylittääkö arviosi ne.

Laskentamalli ja lähteet

Laskuri ei laske omia CO₂e-lukuja. Se näyttää kahden julkaistun elinkaaritutkimuksen (LCA) valmiit kynnysarvot ja vertaa niitä käyttäjän arvioimaan käyttökertamäärään. Periaate:

ilmastovaikutus käyttökertaa kohden = kassin elinkaaren ilmastovaikutus ÷ käyttökerrat
kynnysarvo N = tutkimuksen julkaisema käyttökertamäärä, jolla kangaskassin vaikutus
käyttökertaa kohden laskee vertailukassin tasolle

Kynnysarvot ovat tutkimusten omia julkaistuja tuloksia — emme johda tai yhdistä niitä emmekä laske niistä keskiarvoa.

Kynnysarvot (ilmastovaikutus)

Käyttökerrat, joilla kassin ilmastovaikutus käyttökertaa kohden laskee vertailukassin tasolle
Kassi Tanska 2018 (vs. LDPE) UK 2011 (vs. HDPE)
Tavallinen puuvilla 52 173
Luomupuuvilla 149 ei arvioitu
Kierrätyspuuvilla (85/15) ei erillistä tulosta* ei erillistä tulosta*
Paperikassi, valkaisematon 0** 4***
Paperikassi, valkaistu (tiedoksi) 1**
PP non-woven -kassi (tiedoksi) 6 14

* Kierrätyspuuvillalle ei ole käytettävissä tähän laskuriin soveltuvaa erillistä LCA-kynnysarvoa. Laskuri näyttää tavallisen puuvillakassin tutkimustulokset vertailutietona. Tulosta ei pidä tulkita kierrätyspuuvillakassin tuotekohtaiseksi tulokseksi.
** Kynnysarvo 0 ei tarkoita ympäristövaikutusten puuttumista. Tanskan luvut koskevat vain tutkimuksen ilmastovaikutusluokkaa. Kaikki ympäristövaikutusluokat huomioiden sama tutkimus edellyttää paperikassille vähintään 43 käyttökertaa.
*** UK-tutkimus ei erittele paperikassin valkaisua.
UK-sarakkeen luvut ovat tutkimuksen perusskenaariosta, jossa 40,3 % HDPE-kasseista käytetään uudelleen roskapussina (Executive summary -taulukko ”The amount of primary use required to take reusable bags below the global warming potential of HDPE bags”). Ilman HDPE-kassin uudelleenkäyttöä samat arvot ovat: paperi 3, PP non-woven 11, puuvilla 131.

Lähteet ja järjestelmärajat

Lähde Vuosi Maantiede Rajaus Toiminnallinen yksikkö Vertailukassi
Miljøstyrelsen: Life Cycle Assessment of grocery carrier bags, Environmental Project no. 1985 2018 Tanska/EU cradle-to-grave Yhden ostoskerran (22 l / 12 kg) kantaminen LDPE-kassi, uudelleenkäyttö roskapussina
UK Environment Agency: Life cycle assessment of supermarket carrier bags, SC030148 2011 (aineisto 2006/07) Iso-Britannia cradle-to-grave Kuukauden ostosten (483 tuotetta) kantaminen Kertakäyttöinen HDPE-kassi, josta 40,3 % käytetään uudelleen roskapussina

Tiedot päivitetty 30.7.2026. Laskentamallin ylläpitäjä: Dispak OÜ (virolainen yhtiö, perustettu 1997 — kangaskassi.fi:n taustayritys).

Tuotesivujen tuotekohtaiset käyttökertarajat lasketaan erikseen julkaistulla menetelmällä: Kangaskassin ilmastovaikutuksen laskentamenetelmä. Kaikki sivuston ilmastotiedot on koottu sivulle Kangaskassin hiilijalanjälki.

Rajoitukset

  • Tulos on mallipohjainen arvio, ei tuotekohtainen mittaus. Todellinen vaikutus riippuu materiaalista, valmistuksesta, kuljetuksesta ja käyttökertojen määrästä.
  • Laskuri ei näytä absoluuttisia kg CO₂e -lukuja, koska käytettävissä olevien tutkimusten järjestelmärajat ja ajankohdat eroavat. Lisäämme absoluuttiset luvut vasta, kun koko mallille on yhtenäinen ja dokumentoitu järjestelmäraja.
  • Kynnysarvot koskevat tutkimusten omia vertailutuotteita ja painoja — laskuri ei muuta kynnysarvoa kassin painon tai koon perusteella.
  • Painatuksen osuus ei sisälly laskelmaan — sille ei ole julkaistua, luotettavaa päästökerrointa.
  • Kuljetus ei ole mukana tässä versiossa.
  • Kassien pesu käyttövaiheessa ei sisälly kynnysarvoihin.
  • UK-tutkimuksen aineisto on vuosilta 2006/07 — nykyinen tuotanto voi poiketa siitä suuntaan tai toiseen.
  • Kynnysarvot riippuvat vertailukassista: Tanskan tutkimuksessa LDPE-kassi käytetään uudelleen roskapussina, UK-tutkimuksessa vertailuna on kertakäyttöinen HDPE-kassi.

Usein kysytyt kysymykset

Onko kangaskassi aina muovikassia parempi valinta?

Ei automaattisesti. Ilmastovaikutuksen osalta kangaskassi on tutkimusten mukaan parempi vasta kymmenien tai satojen käyttökertojen jälkeen (Tanska 2018: 52 käyttökertaa; UK 2011: 173 käyttökertaa tavalliselle puuvillakassille). Vähän käytettynä kangaskassin vaikutus käyttökertaa kohden on suurempi kuin ohuen muovikassin. Kangaskassin vahvuus on pitkä käyttöikä.

Miksi kahden tutkimuksen kynnysarvot eroavat niin paljon (52 vs. 173)?

Tutkimuksissa on eri vertailukassi (LDPE, joka käytetään uudelleen roskapussina, vs. kertakäyttöinen HDPE), eri toiminnallinen yksikkö (yksi ostoskerta vs. kuukauden ostokset), eri maantieteellinen alue (Tanska vs. Iso-Britannia) ja eri ajankohta (2018 vs. 2006/07). Molemmat ovat oikein omassa kehyksessään. Siksi näytämme ne rinnakkain emmekä laske niistä keskiarvoa.

Miksi laskuri ei näytä kilogrammoja CO₂e?

Koska emme halua esittää näennäisen tarkkoja lukuja. Julkisesti saatavilla olevat päästökertoimet ovat eri vuosilta ja eri järjestelmärajoilla, eikä niitä voi rehellisesti yhdistää yhdeksi luvuksi. Käyttökertakynnys on suhdeluku, joka kestää nämä erot paremmin. Absoluuttiset luvut lisätään, kun yhtenäinen aineisto on varmistettu.

Entä kierrätyspuuvillakassi?

Kierrätyspuuvillalle (85 % kierrätettyä puuvillaa, 15 % polyesteriä) ei ole käytettävissä tähän laskuriin soveltuvaa erillistä LCA-kynnysarvoa. Siksi laskuri näyttää tavallisen puuvillakassin tutkimustulokset vertailutietona. Tulosta ei pidä tulkita kierrätyspuuvillakassin tuotekohtaiseksi tulokseksi.

Sisältyykö painatus laskelmaan?

Ei. Kassiin painettavan logon vaikutukselle ei ole julkaistua, luotettavaa päästökerrointa, emmekä keksi sellaista itse. Painatuksen osuus kokonaisuudesta on todennäköisesti pieni, mutta emme väitä sitä nollaksi.

Mihin tietoihin laskuri perustuu?

Kahteen viranomaisten teettämään elinkaaritutkimukseen: Tanskan ympäristöviraston LCA (2018, Environmental Project no. 1985) ja Ison-Britannian ympäristöviraston LCA (2011, SC030148). Molemmat on linkitetty laskentamallin kuvauksessa. Tiedot päivitetty 30.7.2026.

Tutustu tuotteisiimme